Suru ei ole sairaus

 ...mutta ainakin tällaisen sisään päin kääntyvän ihmisen se kyllä saa tuntemaan itsensä sairaaksi. Isä nukkui pois eilen ja koko tämän päivän koiramme  on maannut sylissäni. Kun puoliso lähti käyttämään sitä ulkona, se pysähtyi sohvan viereen ja lähti vasta kun vakuutin sille, että kyllä mamma pärjää.

Ja kyllähän tämä mamma pärjää. Keskittymiskyky ei ihan ole kohdallaan, mutta kun tän päivän tasoittelen oloa, niin huomenna pärjään kyllä jo töissä. Juuri nyt ei kuitenkaan uskalla happyhipon kokoamista jatkaa, ettei lopulta löydy pää kainalosta. 

Ehkä keskityn tänään vain koiran silittelyyn.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Taivasmatkasukat ja sateenkaarisukat

Välihommia

Sittenkin lapaset